Tältä näytti Saden treenisalilla yhtenä kirpeän kylmänä syyskuisena keskiviikkona:
Naruohjelma alkaa olla jo hyvällä mallilla, vaikka muusikin lähtiessä soimaan pitää olla tarkkana kuin porkkana, että pysyy tahtien perässä! Nyt kuitenkin pinkit kädenjatkeet alkavat pysyä menossa mukana, eivätkä mene solmuun yhtä helposti kuin elokuussa!
"Mites se naru taas taiteltiinkaan?"
Joskus harkoissa ehtii mennä tyttökin solmuun!
Ahkeran harjoittelun tuloksena Aino ei tarvitse lapakääntöihin enää edes narua apuriksi!
Pikkuisista kasvoista paistaa tarkka keskittyminen avauksiin!
Lopuksi ehdittiin venytellä parin kanssa vähän selkää ja sivulinjaakin!
Asemakisat muuten häämöttävät jo vähän ajan päässä, iik!